joulutarina

EDIT 29.12. / muutama kuva lisää..

Keesin kertomana;

Tuossa jokunen ruoka-annos sitten (tarkalleen ottaen 20, mä lasken ne jottei vaan jää yhtään nappulaa saamatta!) isäntä ja emäntä hössötti aamulla siihen tahtiin kiitettävästi, että äippä tiesi kertoa meidän lähtevän kohta johonkin reissuun. Sitte ku emäntä pakkas meitin ruuat, mä tajusin että kyllä se lähtö johonki on lähellä.. Mun ruokia ei viedä meinaan mihinkään ilman mua! Äippä meni meitin pedille nukkumaan ja totes, että älä penikka huoli, ne hössöttää tossa vielä pitkään enneku mihinkää lähetään. Mä en silti voinu mennä nukkumaan, ku mun piti vahtia mun ruokia - en ollu saanu edes aamuruokaa vielä! Isäntä sitte innostui viemään MUN ruoat ja lelut autoon, kuulemma menivät hyvään talteen se sano, kun yritin pomppia niiden perään. Kohta isäntä tuli takasin ilman mun eväksiä ja leluja ja nouti mukaansa äipän ja mut. Kiireesti autoon se sano, ruuat oottaa. Vaan se vaan huijas, ei siellä ollu mun ruokia tarjolla.. Emäntä sano sitte että nyt tytöt levolle, tulee pitkä automatka - ja sehän passaa mulle. Autossa on kiva olla kun pääsee aina johonki tosi kivaan paikkaan! Äippä meni taas siihen sen punaiseen häkkiin (jota ne kevythäkiksi kutsuu) ja mä sain matkata takaloosterissa verkon takana, ihan äipän vieressä. Emäntä ei huijannu kyllä yhtään.. Automatka oli kyllä toooosi pitkä, varsinki ku oli nälkä! Mä sain onneksi syödä luita matkalla, niin ne siirsi mun pahinta (suden)nälkää. Kaks (used to be-)ruoka-aikaa myöhemmin me saavuttiin taas siihen tosi kivaan paikkaan, jota ne kutsu "mummulaksi".. se kuulemma on emännän lapsuudenkoti ja siellä asuu emännän äippä ja iskä sekä se hirmusen pieni Vikki-koira joka ei tykkää musta yhtään. Mä en oo koskaan sille Vikille mitään tehny, mut emäntä sano että Vikki on uljas erakko ja sitä ei tartte häiritä ku se pelkää meitä kilttejä isoja tyttöjä. Harmi. Mä olisin tykänny leikkiä sen kanssa. Vikki kuitenki juoksi aina meitä karkuun sängyn alle.. Mut sainpahan ainaki maistella aina välillä sen ruokia, kun "mummu" oli unohtanu ne nostaa pois lattialta :D Voi että ne oli hyviä! Mummulassa me äipän kanssa leikittiin paljon, niin kuin normaalistikin. Mummulassa on iso piha sekä paljon mettää ja siellä me juostiin äipän oman (kuulemma) pallon kanssa. Äippä ei antanu mun kovin sitä palloa maistella ja äippä on vielä niin hurjan nopee, etten mä pysyny perässä kun se juoksi sen pallon kans! Vitsit että äippä on mun idoli!! Pari ruoka-aikaa myöhemmin emäntä ja isäntä hössötti taas, ne keksi tuua semmosen puun sisälle jota ne kutsu joulukuuseksi.. Se haisi ihan sille, että siinä on asunu semmosia söpöjä lintuja joita mä ja äippä tykätään katella ja seurailla. Emäntä ja isäntä laitto siihen kuuseen semmosia kivoja palloja jotka heilu kivasti ku niitä tökki. Äippä kuitenki kerto, että niillä ei tartte leikkiä ja mä uskoin äippää.. äippähän on mun idoli ja son niiiiiin viisas! Isäntä ja emäntä kehu mua kun mä olin niin reipas apulainen siinä pallojen laittamisessa kuuseen.. en mä oikein tajua miks ne piti sinne laittaa, mutta olkoot. Sitte illalla emäntä tuli kertomaan äipälle että joulupukki tulee taas ja se anto äipän ja mun haistella semmosta valkosta lumen näköstä (ja kivan makusta) juttua jota ne kutsui joulupukin parraksi. Vitsit että on kiva kun joku tulee käymään me äipän kans ajateltiin. Site se joulupukki tuli. Se oli kuulemma äipän vanha tuttu mut silti äippä vähän murisi sille, kuulemma ihan mua suojellakseen äippä sano.. Mut ei mua yhtään pelottanu se joulupukki, se oli oikeen kiva! Se rapsutti mua ja mä sain maistaa sitä partaa, jonka se oli nyt laittanu siihen sen suun eteen.. vissiin yritti estää etten mä olis saanu pussata sitä.. Haha, pussasin mä sitä silti! Joulupukki asuu kuulemma jossakin siellä missä äipän puolisisko Cara asuu.. Kuulemma joku joulupukinmaa?? Siellä varmaan on paljon tommosia samanlaisia kivoja joulupukkeja, pitää mennä käymään siellä joskus! Me saatiin äipän kans siltä joulupukilta semmoset tosi ihanat luut! Se oli kuulemma naudan jalkaa emäntä sano, ja se oli hyvää! Isäntä kerto sitten että tämmönen on Keesi sitten se joulu, tämmöstä hössötystä on kerran vuodessa - sit se kuiskas että kertakin on liikaa - mut mun mielestä se joulu vois tulla vaikka joka päivä! Mulla oli ihan tosi kivaa! Mummulassa oli ainaki tusina (joo'o mä tiedän mikä on tusina..) ihmistä, jotka kaikki kehu ja rapsutteli mua. Ne sano mua söpöksi ja kiltiksi ja mä tykkäsin siitä :) Jospa seuraavallakin kerralla kun isäntä ja emäntä pakkaa meidän autoon, me mentäs jouluun.. Se olis kiva! :D

Isäntä otti musta ja äipästä paljon kuvia kun me oltiin mummulassa..
emäntä laitto muutamat tänne näytille ihan teitä varten:

Äippä

Mä

Mä ja äippä

Äippä ja mä sekä ihana keppi jolla me leikittiin

Äippä

Mä

Äipällä on kuolat poskella..

ja mulla kieli..!

HITSIT KUN MEILLÄ OLI KIVAA!

Pari ruoka-annosta myöhemmin me lähdettiin takasin kotiin. Matkalla me pysähdyttiin johonki metikköön ja sietä punasen tuvan ovesta astu esiin mun rakas veli! Kendo asuu nykyään Reetan ja Sinna-koiran kanssa (Sinna muuten näyttää ihan multa - tai mä siltä, ihan miten päin vaan..) jossakin semmosessa paikassa kun Veteli. Se on kuulemma aika lähellä sellasta paikkaa jossa äippä, isäntä ja emäntä asu ennen kun ne muutti Ouluun. Vitsit että veikkaa oli kiva nähä. Se Sinnakin oli siellä, mutta en mä sitä jaksanu tervehtiä sen kummemmin.. Mä tykkäsin niin veikasta ja sen ihanasta lelusta. Sillä oli semmonen röhisevä vaaleanpunainen possu, joka oikeasti piti aivan hurjan hauskaa ääntä. Mä tykkäsin siitä possusta oikeastaan enemmän mitä veikasta.. Veikka oli kasvanu tosi isoksi kans, vähän niin kuin mä. Veikka tykkäs asua Reetan ja Sinnan kans, ei se varmaan olis enää lähteny meidän mukaankaan.. Vaan en määkään melkein meinannu lähteä sieltä pois, kun se possu jäi sinne lattialle ihan yksin. Sille varmaan tulee ikävä mua.. Emäntä otti musta ja veikasta kuvan kännykällä, mutta se ei kuulemma osaa laittaa sitä tänne teille näytettäväksi. Harmi. Sitte me mentiinki autoon taas ja ajettiin taas aika pitkä matka, kunnes me tultiin kotiin.. ja me saatiin ruokaa :) Emäntä kerto että seuraavaksi tulee joku vuodenvaihde.. onkohan sekin joku kiva setä jolla on parta?? Äippä tiesi kertoa, että se on semmonen kiva päivä, jolloin nähdään paljon ihmisiä ja sit taivaalla näkyy semmosia kivoja valoja, jotka pitää ääntä. Äipän mielestä se ei oo yhtään pelottavaa, joten ei se munkaan mielestä sitte oo. Mä uskon äippää.. son mun idoli!

-- rauhallista vuodenvaihdetta kaikille toivottaa Keesi, Daimi, Samu ja Satu!

"Tohelo ja Torvelo.."

Tervehdys pitkästä aikaa!

Allekirjoittanut on ollut heikonlaisesti motivoitunut blogisihteerikkö.. anteeksi siitä. Koirien ja töiden parissa kuluu aikaa niin loistavasti, että ne loput vuorokauden tunnit pyhittää mieluiten jollekin muulle, kuin koneella istumiselle :)

Daimi ja Keesi viettävät liki 9tuntisiä päiviä kahdestaan, raukkaparat joutuvat nyt kärsimään omistajiensa hairahduksista, joita jotkut töiksi kutsuvat. Pikkutirri on jo pätevä tyttö olemaan yksinään noin pitkän ajan (vaikkakin Daimi-mamman kanssa se aikaansa viettää..), rakkokin alkaa jo osoittaa kestoaan ja vahinkoja sattuu yksinollessa enää harvakseltaan, muutoin ei ollenkaan. Kyllähän sitä kusi-paskarumbaa kestikin sen hiukka vajaa 4kk, kiitos ja kumarrus: ei enempää! :) Tuhojakaan ei pentupentu ole tehnyt yksinollessaan, mitä nyt sängyssä on makoillut (HYI HYI!) ja pari pehmolelua suolestanut.. Jalkalistaa koitti muotoilla uudelleen, mutta koki homman äkkiä turhaksi - sisustajan ura ei ollutkaan se miksikä Keesi tahtoi, hortonomi on edelleen paljon parempi (ollaan jo sanottu hyvästit mansikkapuskille ym. monivuotisille kasvustoille aika päivää sitten).

Talvi/lumi ollaan saatu tänne Ouluun tuossa pari viikkoa sitten ja nyt paukkupakkasten ansiosta ollaan päästy myös jäälle taasen temmeltämään. Daimi on ihan onnensa kukkuroilla kun saa painella sata lasissa ja pikkukakara jahtaa :) Meidän tyttöduolaiset ovat kuin paita ja peppu, mitä ensimmäinen edellä, sitä toinen perässä. Tyttöjä kutsutaankin kotoisasti Toheloksi ja Torveloksi, kumpi on kumpi, siitä ei ole vielä varmuutta :)

Kameraa olen koittanut tänään ulkoiluttaa koirien kanssa, kun töistä päästyäni sattui pari auringonsädettä näkymään. Saalis oli heikonlainen, mutta muutama kuva täytyy tänne silti tunkea :)

Samperin kakara, son mun SUKKA! :)

Tehotytöt

Keesi-pöllöpallo

Daimi kasvattaa pikkuhiljaa turkkiaan takaisin, hiljaa hyvä tulee vissiin :)

Treenielo on ollut aktiivista kaikesta työkiireestä huolimatta, Daimi käy agiliidossa aktiivisesti pari kertaa viikossa ja tällä viikolla ollaan oltu treenaamassa Aaltosen Mikon koutsaamana. Hyviä vinkkejä maailmanmestarilta ollaan saatu. Meillä persjätöt eivät sujukaan niin kultaisesti keskitietä kun olin kuvitellut, samaa voisin sanoa niistoista ym. räkäsyistä mitä kurssilla ollaan palauteltu mieliin. Daimin lämmittelyihin Mikko kehotti myös varaamaan enemmän aikaa mitä meikäläinen on nyt tehnyt.. tunnin lämmittelyt ja 30min. jäähdyttelyt odottaa seuraavalla treenikerralla - tämä toki voi olla hiukan vaikeaa, jos nyt sattuu tiistaina pääsemään viideltä töistä ja treeneissä pitäisi olla puoli seitsemältä, sillä ajomatkaa hallille on reilu 20min. ja siihen päälle työmatka sekä oma ruokailu. Mutta tehdään parhaamme. Agiliidon lisäksi käydään tottiksissa pikkuporukalla, häiriössä tai ohjatusti. Surkeana täytyy myöntää, että Daimin treenikalenteri on turhan tyhjä ollut tämän talvikauden :/ Koira parhaassa iässä ja ohjaaja on luopunut hyvistä treenitunneista työn vuoksi :(

Keesi treenailee sitten Daimin puolesta aktiivisesti tottista kerran viikossa ja sen lisäksi agiliitoa toisen mokoman tunnin. Innokas oppilas tämä pikkutirri :) Keesillä on huimat pomppupallon ominaisuudet jo tähän ikään, ponkaisee suorilta jaloilta syliin ja aloittaa hurjan pussailun, tämä onkin pentukoiran mielestä paras palkka esim. onnistuneen putkitreenin jälkeen. Kummasti muistuttaa Sinna-isosiskoa..Reeta huom.huom. ;) Tammikuussa aloitetaan pk-tottiksen ohjatut muiden alokkaiden seassa, meidän ipana on kurssin kuopus, mutta mennään silti mukaan, ainakin leikkimään keskenämme - se me ainakin osataan. Ohjattujen lisäksi treenataan pikkuporukalla tai omissa oloissa kaikkea mukavaa. Kiertää perusasentoon takakautta itsenäisesti ja n.99% paikka on oikea, lisäksi osaa maahanmenon paaaaallljon vikkelämpää mitä salama-mamma, eli Daimi.. Näinkin näemmä voi käydä :) Seuraamista treenataan imuttamalla, katotaan mitä saadaan aikaiseksi :) Tähän mennessä ainakin tehokkaasti pomppivan superpallon / sormiensyöjän :D

Vaan nyt täytyy taas poistua rutiinihommiin. Tähän loppuun täytyy vielä kuitenkin muistaa sanoa suuri kiitos ja kumarrus kuluneesta vuodesta treenikavereille, kouluttajille sekä tsemppareille. Kisakausi on ollut hiljainen, mutta syy onkin varsin ilmeinen.. Ensi kautena petrataan, kun ei ole häiriöpentuja :) Pentuprojekti olikin vallan ikimuistoinen, ihanan raivostuttava, eli sellainen jota ei tulla kokemaan ihan heti seuraavien vuosien aikana. :) Tästä projektista saatiin silti kultaakin kalliimpia muistoja, yksi sellainen tuhisee tällä hetkellä Daimin kyljessä sekä jaksaa päivä päivältä hämmästyttää meitä positiivisessa mielessä yhä enemmän ja enemmän - se on meidän Keesi :) Kiitos tästä kaikesta kuuluu paitsi Kamille ja Daimille, mutta tietysti myös Hennalle ja Marille. Hyvää loppuvuotta sekä rauhaisaa joulua kaikille!

Väliaikatietoja

4kk:n ikäpyykin kunniaksi mitattiin ipanat maanantaina.

Keesi 46cm.
Kendo 49cm.

Luotettavuutta en voi taata, sillä mittaus suoritettiin ikean ilmaismitalla (niitä nauhoja), joka oli teipattu seinään enemmän tai vähemmän oikeaoppisesti.. :)

Perjantaina lähtee Kendomiini omaan kotiin.. Huh ja huokaus, kylläpä sitä päivää jo ollaan odotettukin! :) 2kk:n aikana ovat ipanat nauttineet ruokaakin kahden edestä, kolmas 15kg:n säkki bento kronenin nappuloita menossa. Tällä hetkellä syövät n200g/2x päivässä.

Kympin tyttö!

Daimin kanssa käytiin liitelemässä eilen oman seuran agikisoissa, vallan mukavia ratoja ja tietty hyvin järjestetyt kisat ;) Daimi vetäsi molemmilta radoilta 2 rimaa alas, joten 2x10vp oli meidän saldo.. ei ihan sitä nollaa, köh, mutta jospa sitten seuraavalla kerralla ;) Daimi toimi kivasti, hypyt kuulemma vaan roiski menemään ihan miten sattui, ei tuo kierroksillakaan käynyt (=äänetön rata), joten ihan vaan tekniikkavirheiden piikkiin menee tuo puutavaroiden roiskiminen. Hierojalle pitänee varata aika ennen seuraavia kisoja.

Tänään aikaisin aamulla päätettiin Samun kanssa nauttia ihanasta yhteisestä vapaapäivästä ja lähteä pentukoirien kanssa juoksentelemaan suolle, pikkupakkaset olivat osittain onnistuneet pakastamaan reittimme ja meillä ihmisillä koivet pysyivät kutakuinkin kuvina ja siisteinä.. Pennuilla nyt ei niinkään. Aurinkokin näkyi joten kamera pääsi lenkille mukaan:

Keesi

Keesi

Keesi
- aika sievä pikkulikka

Kendo

Kendo
- minoon KINGI!

Kendo

neiti Äly ja herra Väläys

Pallo-pöllöt..

Nomen Est Omen

Tuo leijonanharjaksella varustettu poju yllättää kyllä päivä toisensa jälkeen. Jätkä on "työnimensä" mukaisesti oikea KINGI, turkkia on enemmän kuin Daimilla ja jätkä on onnistunut kapuamaan koiralauman hierarkiassa reilusti tyttöjen yläpuolelle. Pojat määrää ja tytöt häärää (vaikka ihmisillähän se on toisinpäin, eikö vaan?) :) Poitsu on tosiaan kasvattanut aikamoisen talviturppaan itseensä, jos Keesi on tuollainen pieni pumpulipallo niin Kendo on kyllä jo pumpulivuori.. Jätkä on tuossa muutaman kerran harjoittanut ison pojan eloa paitsi astumalla ja alistamalla sisartaan ja emoaan reilu meininki-hengessä, mutta lisäksi nostamalla kinttuaan pissatessaan. Ensi viikolla, 23.11., tuleekin ikäkuukausia täyteen 4, joten ei Kentsu turhan myöhään ainakaan meinaa isoksi pojaksi ryhtyä. Vaan kyllä se suurimmaksi osaksi silti pissailee kuin neitikoirat, siististi puolikumarassa.

Keesi-piskuinen aloittaa tänään isojen tyttöjen työt, kun aloitellaan pentutottis OKK:n riveissä. Hallilla ollaan nyt viikoittain käyty ihmettelemässä agiliitäjien sekä hallin yhteisääniä, eikä pientä pentukoiraa voisi vähempää mikään haitata. Keskittyy vaan lihapulliin sekä hanskan retuuttamisiin. Vähän ne isot ja hirmuiset koirapedot hallilla meinaa hirvittää, jos liian likelle sattuvat, hurja murina ja hampaiden vilauttelu onkin tässä tilanteessa Keesin pelastus.. Pedot kun katoavat järkytyksestä kauemmas. Edistystä tässäkin tosin on tapahtunut, hurja haukkuminen on vaihtunut matalaksi murinaksi, ei enää vissiin ihan niin kovasti pedot jännitä :) Murinasta huolimatta toiset koirat kiinnostavat ja uteliaisuus voittaa aina: kaikista on tullut kavereita, vaikkakin hallilla niiden kanssa ei leikitäkään - siellä me tehdään töitä :) Töistä puheenollen, Keesi yllätti eilen kun mentiin hallille reilu 30min. ennen Daimin agiliitotreenejä.. Päätin käyttää tyhjää hallia hyödyksi ja kyhäilin pienen agiradan Keesputille. Ratamme koostui yhdestä putkesta ja kahdesta hypyn siivekkeestä joiden välistä "hypättiin". Putki sekä siivekkeet olivat ihan uusia tuttavuuksia. Putken laitoin tietenkin niin suoraksi ja lyhyeksi kuin mahdollista ja valmistauduin siihen, että Keesia saa putkeen maanitella ja houkutella muutaman tovin niin kuin Daimiakin silloin 4,5kk:n isässä piti.. Sain pentukoiran istumaan sekä odottamaan, tarkoituksenani sinä aikana suoristaa ja viimeistellä putken pidikkeet.. Odota-käsky petti ja pentukoira juoksi jo putkesta ulos kun selän ehdin kääntää. Jäi sitten mun suunnittelemat totuttelut tekemättä, Keesi hoiti ne itse :) Piti vielä toistot tehdä, että eihän nyt varmasti ollut mikään vahinko tms. ja putkeen tuo pyyhälsi edelleen tuhatta ja sataa, sieltä kirmasti sitten sata lasissa hakemaan palkkaa. Putkeen irtoamisesta tulee tuskin tällekään neidille ongelmaa, irtosi jo ekoissa "treeneissä" reilusta kolmesta metristä.. :) Siivekkeitä ei varmasti edes huomannut, kunhan vaan lentävän hanskan perässä meni.. Hurjan hauskaa meillä oli sen reilun 30min. ajan mitä hallilla kahdestaan oltiin, on tuo vaan valtavan reipas pentukoira :)

Daimin kanssa käytiin viime sunnuntaina Kemissä kaamosrallissa kokeilemassa miltä ne agikisat taas tuntuukaan yli 7kk:n kisatauon jälkeen.. Junkohalli on mahtava kisapaikka ja mahtava kisafiilis oli meillä molemmilla. Samukin lähti tsemppariksi. Eka rata mentiin rallatellen rallia ja 2 rimaa roiski kun minä kaahasin, enkä odotellut koiraa. Rimojen lisäksi joku kämmi kävi kepeille mentäessä ja Daimi puski väärään keppiväliin, uusintayritys ok. Yhteistuloksena siis 15vp ja sijoitus 8/14. Ihanneaika alittui keppien uusinnasta huolimatta 1,74 sekunnilla. Rauno Virran suunnitelemalla radalla etenemisnopeus oli 3,3m/sekunnissa ja meillä nopeutta riitti 3,41m/s kämmeistä huolimatta. Ihan jees rata kaikenkaikkiaan :) Ratapiirros radasta täällä. Toinen rata mentiin sitten Tuomo Pajarin suunnittelemana, tosi kiva rata, joka jo tutustumisella tuntui nollaradalle. Sai käännellä ja väännellä koiraa, siispä juuri passeli meille. Rata alkoikin aivan loistavasti, Daimi oli tosi kivasti kuulolla, radalle tulikin sillä ihanalla asenteella mikä sillä on aikaisemminkin ollut: Jee jee, putkia, jee jee, mennään jo! Ratapirros täällä. Rata sujui suunnitelmani mukaan aina esteelle nro.8 saakka, jonka rima tuli alas Daimin hypätessä sen ihan kauhean huonosti. Siinäpä se nolla sitten menikin, mutta loppurata oli tosi hyvä, hypyt siistejä ja kepit aivan loistavat.. Tutustumisessa suunnittelin tekeväni kepit koiran oikealta puolelta, tark. varmistaa suoritus, vaan kun se vitonen jo kerran napsahti, niin päätin sitten leikata koiran takana kepeillä koiran vasemmalle puolelle ja treenata tätä leikkausta samalla. Homma pelitti tosi hyvin ja Daimi suoritti kepit tosi varmasti vaikka jäin reilusti taakse. Ei haitannut se vitonenkaan enää tuossa vaiheessa yhtään ;) Vaan kun tulokset tuli ja selvisi että tehtiin kisan nopein rata, niin kyllähän se vitonen taas suoraan sanottuna vitutti. Etenemisnopeus radalla Pajarin suunnitelman mukaan 3,3m/sek, meillä 3,87m/sek. Ihanneaika alittui 6,97sekunnilla. Plaah. Viimeinen rata oli taas Rauno Virran käsialaa ja hyppyrata oli kyseessä. Hyppäristä en odottanut kummempia, kunhan selvittäisiin putkiansoista ja tiukasta ihanneajasta. Helppo rata muutoin. Rimat roiskittiin niin kuin tyylillemme uskollisesti aina. Eka rima omaa syytä, toinen koiran piikkiin. Eli yhteistulos 10vp ja hyvä mieli: selvittiin putkiansoista ;) Ratapiirros täällä. Radan 2.nopein aika, heti bortsun jälkeen. Eli ei nollia meille Kemistä tällä kertaa, kokeillaan omissa kisoissa ensi lauantaina metsästää niitä uudelleen.

Nyt siivoilemaan ja odottelemaan tyttöjen illan tottistreenejä :)

Talvi tekee tuloaan, vihdoinkin!

Tämän hieman vajaan kuukauden aikana mitä tässä asunnossa ollaan asuttu, ovat koirat onnistuneet juoksentelemalla saamaan takapihan nurmikon katoamaan.. Kummaa touhua. Onneksi lumi satelee nyt maahan, niin jäätyy tuo pihakin ja saa kolmikko ihan rauhassa pihalla touhuilla. Vähemmän ihania kuratassuja nuo koirat ovatkin olleet leikkihetkiensä jälkeen! Kaverin viime vuonna istuttama mansikkapenkki on myös kokenut kohtalonsa kun pikkunaskalit ovat päättäneet ryhtyä hortonomeiksi ja nyhtää rikkaruohojen ohessa myös mansikkapuskat. Daimikin harrastelee omia juttujaan ja neitiä ei piha-aidan 110cm. korkeus estele, kun siistinä koirana Daimi hyppää aidan yli ja käy pissalla lähimetsässä.. Mihinkään muualle ei lähde, kunhan käy vaan pissalla jossain muualla kuin omalla pihalla.. Höppänä mammakoira :)

Daimin kanssa ollaan palauduttu jo hyvää vauhtia normaaliin arkeen, agitreenit ollaan aloitettu lokakuun alussa ja ensimmäiset kisat on sunnuntaina Kemissä (kolme starttia). Nollia lähdetään metsästämään, mutta samalla pitää muistaa että ollaan taukoiltu se liki 6kk:ta ja Daimi ei ole vielä samassa kunnossa mitä oli ennen mammalomaansa.. Kunhan mennään pitämään kivaa, tapaamaan tuttuja ja nauttimaan hyvistä kisaolosuhteista mitä TORKKilla on taas tarjota Kaamosrallissa! :) Tokotreeneissä ei olla vielä päästy käymään, kun treenipäivä sattui sunnuntaille, sille huonoimmalle mahdolliselle.. Työt taas esteenä tällekin touhulle. Tässä pohdinkin nyt kuumeisesti, että luovutaanko tuosta OKK:n treenipaikasta ja käydään treenaamassa omatoimisesti Pohjoisen Belgien treenivuorolla sunnuntaina aina kun päästään. Onhan se nyt sääli, jos hyvät treenit menevät hukkaan kun kerran kuukaudessa saatan päästä töistä irtoamaan niin, että OKK:n treeneihin päästään. Tottista ollaan otettu ihan tuossa "omalla kentällä", hyvällä vireellä tekee töitä, satoi tai paistoi. Olen kuitenkin huomannut, että pentujen jälkeen (?) kuumuu herkemmin rättipalkasta ja pakka meinaa vähän rakoilla kun kuumuessaan ääntelee. Tähän täytyy nyt kiinnittää iso huomio, olen meinaan aina ollut niin onnellinen, kun tuota on saanut vaikka miten riepottaa ja repiä ja se ei ole kuumunut palkkaamisesta ja homma on toiminut aina.

Keesi-piskuinen on kasvamassa kovaa vauhtia belgikoiraksi. Eilen käytiin hakemassa tehosterokotukset ja tässä kaks viikkoa olisi sitä ns. varoaikaa, mutta eiköhän me silti eri paikoissa käydä siihen tahtiin, mitä ollaan tähänkin asti käyty :) Eläinlääkärillä oli Keesin mielestä taas huisin kivaa, lääkäritätillä on rapisevassa pussissa ihania herkkuja joita pieni "en saa koskaan kotona ruokaa"-belgimme nautti autuaasti lääkäritätin pistäessä piikit niskaan. Otettiin samalla tehosterokotusten lisäksi rabiespiikki, kun en millään raaski rahapussia venyttää niin, että uuden käyntimaksun + lääkemaksun maksaisin sitten parin viikon päästä.. Sanovat, että tehosteiden kanssa otettuna rabiesrokolla ei olisi niin hyvä teho, mutta ei me nyt minnekään ulkomaille olla tässä ihan heti lähdössäkään, eli kerkeää varmasti tehota koiraan sen mitä tarviikin :) Lääkäritäti piti pussailla märäksi hoitopöydällä heti kun sinne Keesi nostettiin, häntä heilui niin, että ei ollut varmasti kaukana koiran lentoon lähtö! :D Painoa Keesillä on 13,7kg. ja kuukausi sitten oli 9,2kg.. Hurjaa kyytiä kasvaa :) Kendo-veli kävi myös piikit hakemassa ja jätkällä oli painoa 13,9kg. Kendo kasvaa jalkaa siinä missä Keesi massaa :) Jätkä on meinaan varmasti reilusti yli 5cm. Keesiä korkeampi. Kunnon kasvupatit jätkällä on muutenkin jaloissa! Hirmuisen roteva a komea poju :) Kendon lääkärireissu sujui myös oikein reippaasti, kyllä sitä taas sai olla ylpeä näistä ipanoista. Kendoa vähän ujostutti lääkärin vaaka, mutta kun Keesi meni näyttämään mallia, että kuinka ihana se metallihäkkyrä oikein onkaan, niin kylläpä se jätkäkin siitä uskalsi itse vaa'alle talsia. Molemmat pallit pojalta tuntuivat, toinen tosin vielä liikkuvaista sorttia, mutta kyllä se siellä on :) Molemmilla on saksipurennat. Keesillä kaikki I-hampaat vaihtuneet, kulmurit heiluu ja kaikki P- ja M-hampaat löytyivät suusta, vielä toki naskaleina, mutta kuitenkin :) Kendo-suippokuonolla on vähän tiukempi purenta, ala-I:t vaihtuneet jo, mutta ylä-I:t vähän tiukassa, pitää harrastella vetoleikkejä runsaammin, niin lähtisivät hampaat irtoamaan :)

Alla muutama aamullinen kuva, kuvien laatu taas mitä sattuu.. mutta koittakaa kestää.

TerrorTwins

Kaikki kolme hetken paikallaan.
Daimi-ressukka vaan on IHAN kalju..!
Vertailun vuoksi viime keväinen kuva Daimista.

Vähän on erinäiköinen..

Mutta niin, takaisin asiaan..

Daimin agitreenien jälkeen ollaan käyty Keesin kanssa nyt muutamalla kerralla tutustumassa OKK:n ylipainehallin eloon ja ääniin. Keesi on oikein reipas oppilas, mitä nyt meinaa vähän jänskätä toisia koiria ja hurrrrrjalla murinalla ilmoittaa koirakavereille että ei oo tarvetta tulla lähemmäs. Likka keskittyy jo oikein kivasti näin 3½kk:n ikäiseksi tekemään hommian mun kanssa. Hallilla ekat 5min. menee ihmetellessä ja tutkiessa paikkoja ja tämän jälkeen pikkuneiti tarjoaakin jo kontaktia jotta tehtäisiin jotain mistä saa nakkia :) Pientä tokoilua ollaan leikkimielellä hallilla otettu, sitä oikeaa hyvän mielen treeniä :) Istuminen ja maahanmeno on niitä ruttinihommia, lisäksi treenaillaan luoksetulon perusasentoa edessä ja perusasentoa sivulla. Pari askelta seuraamista otetaan remmissä imuttamalla, haluan Keesillekin opettaa sen tekniikan kunnolla alusta saakka, niin säästytään paljolta :) Metsään päästään hakuhommia treenaamaan sitten lumien lähdettyä. Pari kertaa ollaan metsässä otettu ukon etsintää näytöllä niin, että Samu juoksee lelun kanssa johonkin lähelle ja Keesi menee kohta perään ja leikkien palaavat sitten lähetyspaikalle. Iloisesti pentukoira hommaa tekee. Haukkuvan hakukoiran ajattelin tuosta äänekkäästä tytöstämme tehdä, katsotaan sitten keväällä olenko vielä samaa mieltä ;) Kiva jälkikoira Keesistä voisi myös tulla, on niin pirun ahne :) Mutta yksi jälkikoira meillä täällä jo on, joten mukava on kokeilla nyt sitten näitä hakuhommia :) Ensi kevääksi vaan pitäisi jostain saada kasaan kiva hakuporukka. Onneksi täällä on paljon pk-hommiin valveutunutta porukkaa :) Keesin kanssa olen päättänyt, että tehdään pari asiaa kunnolla ja humputellaan sitten jotain muuta lisäksi jos aikaa jää. Daimin kanssa meillä on monta rautaa tulessa ja tehdään paljon erilaisia hommia ihan tosi tarkoituksella, se vie paljon aikaa treenikalenterista ja jos tuloksellisesti ajattelee, niin eihän se kovin kannattavaa hommaa ole. Haun lisäksi haluan Keesinkin kanssa perehtyä agilityn ihanaan maailmaan :) Samu saa touhuilla Keesin kanssa sitten jotain näistä jäljelle jäävistä lukuisista vaihtoehdoista jos niin haluaa :)

Kendo on täällä seuranamme vielä noin kolme viikkoa, onhan tässä tätä huisketta ja vilinää ollutkin kahden pennun kanssa.. Onneksi kohta homma rauhoittuu! :D

Tänään alkaa OKK:n pentutokot jossa olen kouluttajana, kivan 5koirakon ryhmän sain kasattua kaikkien liki 30hakijan joukosta. Edi eli keijukainen on näistä "meidän" pennuista kurssilla mukana. Aivan ihana on nähdä pientä hymytyttöä lähemmäs 2kk:n jälkeen! Saapa nähdä miten sitä pysyy ihminen nahoissaan :)

Palaillaan taas ja mukavaa alkavaa talvea kaikille!

hupsista

taas on aikaa vierähtänyt jokunen tovi, kun kuulumisia on viimeksi tullut blogiin laitettua. Kaikenlaista on ehtinyt tapahtua.. Ollaan mm. muutettu kosteusvauriollisesta kämpästä pois ja saatu takapiha uuden kämpän kylkiäisinä. Tässä jokunen tovi pitäisi asua, oma asunto olisi tarkoitus etsiä mahd. pian. Koirat nauttii takapihasta ja ihan ulkokoiria noista näyttää tulleen, olisivat siellä varmasti yötkin jos vaan ilmat (ja minä) sen sallisivat. Ohikulkijat rapsuttavat iloisia häntää heiluttavia belgialaisia tasaiseen tahtiin ja koska takapiha on kolmen taloyhtiön puistoalueen tuntumassa, riittää pieniä ja isoja ohikulkijoita varmasti jokaiselle kolmelle belgipöhkölle - Daimi ottaa vieraat vastaan hymyillen ja haukahdellen ilosta ja pennut pomppivat sekä hyörivät aidan vierustalla hurjasti häntää heiluttaen. Meillä ei selkeästi tunneta käytöstapoja taaskaan.. :)

Rokotuksilla käytiin 12ikäviikon kunniaksi ja siitäkin Keesi suoriutui kunnialla. Lääkäritäti ja hoitajat olivat Keesin mielestä tosi ihania ja jokaista piti tervehtiä. Piikki niskaan ja menoksi. Pöydällä olo / piikki ei tuntunut missään ja puntari se vasta olikin POP! Siinähän oli syötävän ihania metallitankoja! Huom. Huom. Sista-sisko ja emäntä, metallinhimo on tarttunut tännekin :) Onneksi olivat tukevasti kiinni, muutoin olisi varmaan pienen belgipötkön matkaan moiset ihanuuden lähteneet :) Lääkäri tutki Keesi-peesin terveeksi naskalihampaaksi, painoa oli jo hurjat 9,6kg ja jalat kasvaa suhteessa samaan tahtiin mitä massaa tulee - ei ole ainakaan vielä tässä vaiheessa semmoinen honkkelikonkkeli niin kuin veljensä Kendo alias "Mr. Hujoppi" ;) Keesillä ja Kendolla on säkäeroa varmasti lähemmäs 5-10cm. :O

Pari päivää muuton jälkeen lähdettiin lomalle vanhempieni luo E-Suomeen. Viikko vierähti ja kaikenlaista tehtiin tyttöjen kanssa. Oli muutes leppoisa lomaviikko, kun ei ollut kahta pentua temmeltämässä jaloissa ;) Kendo kun oli loman ajan Reetalla tutustumassa uuteen perheeseensä.. Vielä reilu kuukausi niin jätkä muuttaa omaan kotiin lopullisesti. Vaikka Kendo on helppo koira, niin kyllä jätkässä silti työtä riittää niin kuin pennussa nyt yleensä ;) Täytyy kyllä nostaa hattua niille, jotka useammankin pennun kanssa elävät! Ei ole helppoa hommaa..

Lomalla käytiin moikkaamassa tuttuun tapaan Hölsöjä, pitihän tuota meidän uutta tulokasta käydä näyttämässä kun kerran naapurissa oltiin :) pikkuneiti-Keesi temmelsi mielellään tuon belgiperheen terrierivahvistuksen (borderterrieri) kanssa, Maikku (My) vajaa 1v ja Keesi 13vko tulivat oikein hyvin juttuun. Agikentällä juoksentelivat putkien ja esteiden seassa hurjan terrieripörinän ja belgipulinan saattelemana :) Myös Ilo-göötti oli menossa mukana, tuo 10v. rouvakoira tarjosi Keesille elämänkokemuksia ja näkemyksiä gööttimaiseen tapaan, hurjia hepuleita sai ja Keesi paineli innoissaan perässä tuhantena jalkana - Keesillä ei ollut jakojakaan pysyä rautarouvan perässä.. uusintamatsi pitänee ottaa joululomalla ;) Daimi osallistui karkeloihin sitten kun My ja Ilo olivat poistuneet paikalta, nämä kolme eivät varmasti enää olisi juttuun tulleet, joten Daimi ja Keesi jatkoivat siitä mihin My, Ilo ja Keesi jäivät.

Loman aikana Keesi pääsi tutustumaan E-Suomen elämään myös kaupunkihulinan muodossa. Helsingin foorumilla käytiin pyörimässä ihmis- ja autovilinässä, pikkulikka oli reipas ja ei ollut moksiskaan mistään uudesta ja ihmeellisestä, käveli reippaasti vierellä makupalojen toivossa.. Tuskin edes huomasi maisemien muuttuneen kun maksapullat houkuttivat niin kovasti :) Ahne pikkupossu. Vanha helsingin bussiasema toimi hyvänä treenikenttänä, siellä treenailtiin istumista ja maahanmenoa sekä otettiin parin askeleen kontaktikävelyä ihmisten ihastellessa tomeraa pikkubelgiä. Lokit olivat päivän sana Keesille, nuo siivekkäät olivat myös maksapullien toivossa ilmeisesti, kun niin ahkeraan kyttäsivät meidän liikkeitämme. Myös Keesi näyttää olevan lintukoira äitinsä tapaan..

Kaupunkireissun jälkeen käytiin perinteiseen tapaan Raaseporin linnanraunioilla Snappertunassa Raaseporissa (vai onkohan se nykyään Tammisaarta jo..?). Jokavuotinen perinne ei rikkoitunut tänäkään syksynä ja vaikka siellä ei mikään ole muuttunut (eikä tietenkään kuulukaan muuttua!), niin edelleen linnanrauniot ovat upea näky ja siellä tuli vietettyä taas tunti jos toinenkin. Tällä kertaa mukana matkassa meidän lisäksemme olivat isoveljeni poika sekä Keesi. Daimi jäi hoitoon "mummulaan" :) Keesi kulki reippaana pitkin raunioita, kaikki kolot olisi pitänyt tutkia ja erilaisilla pinnoilla kulki kuin vanha tekijä. Myös pari kiviportaikkoa kulki omatoimisesti, turvallisuus taattiin tietysti :) Linnassa kuului kaikenmoisiä ääniä ja niistäkään ei likka välittänyt mitään. Linnut räpiköivät katon ja kivimuurin välillä ja muut linnan vierailijat metelöivät kapeissa linnan käytävissä - meidän pikkuinen linnanneito se vaan kulki matkassa, ihasteli ilmeisesti maisemia sekin ;)

Keesi ikuistettiin tutulle poseerauspaikalle, äippäkoiraakin on kuvattu tuolla nurmipläntillä useammin kuin kerran ;)

Meidän pieni linnanneito

Kameraa ulkoilutettiin loman aikana tyttöjen touhuja ikuistamassa useampaan kertaan. Säät eivät oikein kuvausta avittaneet, mutta muutaman otoksen Samu sai napattua meidän metsäretkiltä. Keesi näytti taas kuinka maltti on valttia ja törötti käskystä pitkiäkin (yli minuutin) aikoja istuen sille osoitetussa paikassa. Maksapullilla on usein tämmöinen vaikutus pieneen belgiin, korvat ja äly terävöityvät ;)

Mammakoira ja pikkulikka.

Keesi-peesi-pesusieni.

Nahkamaha :)

Pentukoira olisi mielummin tehnyt tutkimusmatkoja vaahteranlehtimaailmaan,
mitä poseerannut kameralle.. Saisinko mä mamma mennä tonne??

Kaikki on vinksin vonksin, niin koira kuin korvakin :)

Vakavana maksapullan toivossa.

Epäonnistuneenakin hieno otos.

Kaiken jälkeen uni maittaa sylissä sohvalla.
toim.huom. meillä ei koirat oikeasti ole sohvalla, mutta mummulassa sekin on sallittua..
Ai mikä johdonmukaisuus?? :)

Loman lopuksi käytiin vielä moikkaamassa Kami-isukin ihmisperhettä ja Rinti-belgiä, Kamin ollessa mökkilomalla. Keesi pääsi tapaamaan Hennaa, Timoa ja Rinti-belgiä ensimmäistä kertaa, Rinti aluksi meinasi vähän pienen belgityttöämme kummastuttaa, mutta ei pelolle voinut antaa sijaa tietenkään, vaan pikkubelgi avasi sanallisen arkkunsa parin haukahduksen verran ja rupesi sitten touhumaan vetoleluilla Hennan ja Timon kanssa. Rinti-ressukka oli ihan kummissaan tuosta hänen reviirilleen tulleesta pienestä punaisesta paholaisesta (ei oikein tiennyt olisiko Keesi kissa vai kala) ja herrasmiehen tavoin antoi pienen belgitytön leikkiä leluillaan ja tutkia asuntoa mielin määrin :) Reipas likka Keesi oli uudessa ympäristössä Tampereellakin, rohkeasti tutustui kaikkeen ja kaikkiin sekä taisteli Rintin ja Kamin leluilla ihmisten kanssa. Myös Rintin kanssa koitti vetoleikkejä harrastaa, mutta homma oli vissiin paljon kivempaa ihmisten kanssa :) Kiitokset kaffituksista ja kestitykestä sinne Tampereelle! Jouluksi mennään E-Suomeen taas, pitää pyörähtää Tampereen kautta sitten uudemman kerran, kun pikkulikkakin alkaa jo vähän belgin kokoinen olla :)

Tämmöistä meillä tällä kertaa, arki koittaa taas ensi viikolla. Viiko aikaa saada muuttolaatikot purettua ja nautittua viimeisistä lomapäivistä. Kendo tuli jo takaisin lomaltaan, joten arki palautui jo koiraklaaniin hyvin onnellisissa tunnelmissa.. jälleennäkemisen riemu oli kaikilla kolmella suloisen onnellista :)

Talvea odotellessa toivotamme kaikille mukavia syksyisiä päiviä!

pennut 10vko

Pennuilla tuli tuossa torstaina 10viikkoa ikää täyteen. Sen kunniaksi pitäisi matokuurit nyt ipanoille antaa, vaan meidän pennet saavat annoksensa vasta huomenna - ihan vaan koska me ihmiset ei olla muistettu apteekissa käydä ja kuureja tyypeille hakea. Ei ihan täysillä liekeillä enää loppuviikosta taideta käydä ;) Viikonloppu onneksi kuittaa kaikenlaista, mm. univelkoja. Viikolopun tuoman hyvän fiiliksen kunniaksi me lähdettiin Daimin kanssa rentoutumaan patikoinnin muodossa lauantaiaamuna sillä aikaa kun pennut vetelivät sikeitä kotona. Illaksi pennut sekä mammakoira saivat possunkorvat puuhasteltavakseen kun me vietettiin ilta Gloriassa Samun bändin EP:n julkkarikeikalla. Hyvin oli koirakolmikko iltansa viettänyt, ei mitään ilkeyksiä oltu tehty. Keesi ja Kendo pääsivät sitten tänään vierailemaan Oulun vilkkailla kaduilla ja kyllähän nuo reippaita veijareita ovat kaikkialla. Kaikki uusi oli kiinnostavaa (bussit, helikopteri, junat yms.) ja tietysti ne ihmiset ovat aivan suunnattoman ihania. Jossain määrin rasittava piirre kun jokainen ihminen (täällä ei niin pienessä kaupungissa) kiinnostaa ja niitä on pakko päästä tervehtimään.. Vaan sitä saa mitä tilaa. ;) Ihan tervettä tuo kiinnostus silti pennulla on ja kyllä se varmasti laantuu kun ikää tulee. Kai. Tänään illasta ollaan Keesin kanssa pari treenihetkeä pyhitetty istu + maahan -käskyjen täsmentämiseen. Ilman käsiapuja sujuvat molemmat. Nyt treenissä on sivulle perusasentoon tulo. Valloittavan inhoittavaa puuhaa :D Kendokin taitaa jo istu-käskyn oikein mallikkaasti, maahanmeno sujuu käsiavulla.

Tässäpä meidän puuhat tällä kertaa. Palailemme taas kuulumisten kanssa kun muutto on hoidettu.

Onnea vielä hirveästi Daimin siskopuoliskolle Caralle ja mestariohjaajalle Lauralle eilen saavutetusta haun avoimen koularista! HK2 tuli hienoilla pisteillä ja pisteenä iin päälle mukaan tupsahti vielä suomen muotovalion arvo! Siskoflikka on nyt sitten oikeaa valioluokkaa (vaikka kyllähän se jo tiedettiin ilman meriittiäkin ;)) Hyvää ansaittua lepokautta tehokaksikolle! :)

Talvikauden treenit

Taas sitä on ihminen onnistunut hommaamaan itselleen jos jonkinlaista puuhaa hallikaudelle. Hoh hoijaa! Rakentelin tuohon vasemmalle tuon meidän hallikauden treenikalenterin ja aika täydeltä näyttää.. 4x viikossa ajelen täältä Oulusta Haukiputaalle koiraharratusten vuoksi.. OKK:n treenien vuoksi en millään ehdi nyt Pohjoisen Belgien treeneihin, joten meidän osalta nyt ne normit sunnuntain PB:n treenit jäävät ikävä kyllä väliin.. Kahden koiran kanssa treenejä onkin nyt sitten lähestulkoon tuplaten.. ikä ei Keesillä vielä agilitton ihan riitä (kevät-talvella sitten), mutta "pienen, pirullisen ja punaisen" kanssa aloitetaan silti tottistreenit marraskuun lopulla kun ikä + rokotukset sen sallii.. Saapa nähdä millainen pakkaus tuo meidän pikkulikka oikein onkaan, hirveä ärripurri jo nyt, jos ei heti makkaraa ala tulla kun tarve olisi. Malttia saadaankin kasvattaa varmasti koko talvi ;) Hallikaudesta vielä sen verran että vedän pentutokon tuossa marrakuussa OKK:lla, silloin ovat tosiaan Daimin pennet sen ikäisiä että pääsevät jo rokotustensa puolesta mukaan treenaamaan ja Edi ainakin lähtee Emman kanssa silloin tokon maailmaan tutustumaan :)

Kaiken muun lisäksi sain työsopparin taas ainakin joulukuulle saakka.. eipähän tule vapaa-ajasta ongelmia! Saapa nähdä missä välissä sitä ehtii nuo samperin kouluhommat oikein lopettaa..! Kenen kellosta löytyisi ylimääräisiä tunteja?? Niille olisi nyt käyttöä - tai vaihtoehtoisesti joku ystävällinen tekemään mun puolesta nuo pari tehtävää ja tenttiä. Joulukuuhun mennessä olisi valmistuttava..

Niin ja tosiaan, ei onnistuttu eilen ottamaan pennuista kuvia, kiitos sateen.. Mutta yritämme uudelleen paremmalla ajalla, siihen saakka teidän täytyy tyytyä noihin edellisessä viestissä esittelemiini otoksiin.

Palaillaan taas!

Keesi & Kendo

Samu kuvaa pentuja huomenna, minä yritin tänään..
Tässä saalis tältä päivältä:

KEESI

neiti tapittaa

naapurikyylä tositoimissa

Korva meinaa lörpähtää kesken kaiken

isot korvat = kuulee paremmin?

Tarkkana kun porkkana

---------------------------------

KENDO

Kendokin kyylää

Komea jätkä!

Ilme enteilee tulevaa..

"Tämä on ihan selkeästi tehty mun hampaita varten!"

"Hups! Ai ei ollu vai??"

Geekkoset 9viikkoa

Eilen tuli tosiaan 9viikkoa täyteen G-tyyppien eloa. Onnea Daru, Sista, Edi ja Lara!
Juhlapäivän kunniaksi punnittiin ja mitattiin Keesin ja Kendon strategiset mitat eilen illalla.

Kendo: paino 7kg, säkä n.35cm.
Keesi: paino 6.4kg, säkä n.34cm.


Isoja tyyppejä jo :) Hyvin luonnistuu leikit ison mammakoiran kanssa.
Ja jotta näkisitte tekin pennejen hurjan kasvun, laitan viikonloppuna kuvia kunhan Samu räpsii niitä. Palailemma astialle sitten :)

Vuodet vierii

ja vanha hamsteripapparainen vanheni. Eilen Unto-pappa nukkui sitten ikiuneen rauhallisesti omassa mökissään. Eilen aamulla ei enää ruoka maistunut, joten tiedettiin jo papparaisen ajan tulleen ja illalla papparainen olikin jo iki-unessa. Unto eli onnellista (?) hamsterin elämää lyhyet 2.5v. Kiitos Unti-punti!

R.I.P.
Arctican Babar
"Unto"

Kiitos kuvasta Minna!

ipanat kuvina

Minä kovasti yritin ottaa kuvaa näistä meidän ipanoista kun Keesikin meinaa korvansa nyt vihdoin nostaa. Ilman apua on ihan turha tätä projektia enää uudelleen tehdä. Yli 50kuvaa tuli näpsittyä ja kaksi niistä onnistui joten kuten.. Hoh! :) Ei ollu linssiluteita nämä ipanat tänään :) Josko Minna tai Samu tässä joku päivä ehtisi ipanoista ottaa kuvia?? ;)

Suloinen Keesi-peesi!

Komea Kendo!

Kuulumisia

Daimi voi loistavasti, on alkanut leikkimään kunnolla ja nätisti pentujen kanssa. Aikaisemmin kun leikkiminen oli lähinnä sitä että Daimi kulki pentujen perässä ja piti niiden päätä suussaan tai kirputti niiden niskaa ja läpsi niitä tassullaan. Kunnon alistamista. Nyt on ihan eri ääni kellossa ja tuo retkottaa selällään pentujen alla sekä touhuaa niiden kanssa leluilla. Daimia on ihan selkeästi ruvennut taas lapsettamaan, vaikkakin se aina on ollut vähän lapsenmielinen, niin kyllä se nyt on taantunut pennuksi ihan kunnolla. Raahaa ja kantelee leluja pennuilleen ja meille koko ajan :) Muutoinkin vaikuttaa tosi hyvinvoivalle, turkki on ruvennut parantumaan, ei enää tiputtele karvojaan ja ei hilseilekään enää lainkaan :) Stressi loppui kun 4 ipanaa lähti omiin koteihin.

Pennuista ollaan myös kuultu lähinnä positiivisa asioita (mitä nyt Daru on erikoistunut sisustamiseen, suunnittelee vissiin tapetoijan- (tai paremminkin purkumiehen) uraa ihan tosissaan) :) Edi on aloitellut jo tokottelua pentuporukassa Emman kanssa ja Sista treenailee kovasti koirakansalaisen eloa Sirpan ja perheen muiden koirien kanssa J.suussa. Lara ja Daru valloittavat Kuopiota ja hurmaavat ihmisiä. Vähän tietysti oli pentuja aluksi jännittänyt uudet kodit, mutta iloksi on homma jo muuttunut - ei ole ikävää kukaan potenut.

Meillä Keesi ei ole vielä raaskinut hyvää lurppakorvaa belginkorvaksi vaihtaa.. Tietää olevansa suloinen noinkin ;) Pentukoiran elo on yhtä juhlaa, eilen käytiin koko porukalla metsälenkillä ja pennut juoksivat kilpaa mammakoiran kanssa pitkin metsiä ja tänään olen ollut vapaalla joten ollaan saatu vähän enemmän laatuaikaa keskenämme :) Ollaan molempien pennejen kanssa treenailtu vapaanaolon lisäksi tietysti hihnakäytöstä, Kendo tajuaa olla vetämättä, mutta Keesi vielä vähän arpoo kumpi on parempi. Lisäksi ollaan treenailtu peruskäskyjä, Keesi osaa jo istua ilman apuja ja maahanmeno onnistuu pienellä käsiavulla. Lisäksi Keesi osaa nyt sitten sanoa päivää eli antaa tassua - kiitos Samun. Semmoinen kuulemma piti opettaa koska Daimikin sen osaa. Tottakai, kuinkas muutenkaan. Eilen sitten istuivat tytöt (Daimi ja Keesi) rivissä tassut tanassa kun Samu niiden kanssa touhusi.. :D

Nyt synttäripäivää viettämään, 24v. tulee mulla täyteen tänään. Kirjoittelen paremmalla ajalla enemmän..

Uusi stara blogissa

Keesikin pääsee mukaan tänne blogiin kuulumisillaan, jäihän neiti meille kasvamaan :) Kendostakin räpellän tänne jotakin näiden kahden kuukauden aikana mitä jätkä meillä on hoidossa.

Eilen aloitettiin treenikausi mammakoiran kanssa. Pari viimeistä viikkoa ollaan kohotettu kuntoa pitkillä lenkeillä ja juoksemalla, ja nyt alkaa kunto olla sitä mitä se oli ennen mammalomaa.. Paitti että Daimilla nuo utareet roikkuu vielä varsin tehokkaasti ja loppua ei näy - pennut syövät mamman maitoa edelleen kerran yössä.. öhöm. Agitreeneissä ei mitään yllättävää ja uutta, edelleen Daimilla on huippu vire, motivaatio ja taito.. ohjaaja se tässä on joka ei osaa mitään. Raimo oli koutsaamassa ja totesi sen mitä vuosi sitten - minä edelleen teen turhia liikkeitä ja tök-tök-pysähdyksiä, jotka aiheuttavat hyvin ohjaajaa lukevassa koirassa rimojen tippumisen. Sillä koiran fysiikasta se ei ole enää kiinni, nyt on syy ihan oikeasti minussa. Vinkistä otetaan vaariin nyt ihan oikeasti ja käyn vielä loppukauden treenaamassa Daimin kanssa minun liikkumistani, Daimi on paras koutsi - se näyttää heti jos teen jotain väärin :) Pitäisi saada jostain videokamera lainaan, niin näkisi ihan itsekin miten se ohjaus tökkii.

Keesi ja Kendo olivat eilen agitreeneissä mukana, Keesi seurasi koko treenien ajan Daimin ja minun menoa Samun kanssa kentän laidalla, tarkkaavaisesti oli likka tuijottanut meidän jokaista liikettä. Edelleenkään ei mikään meteli ja uusi asia hätkäytä neitiä, sosiaalinen tuo on myös laumassa ja ilman sitä - häntä heiluu ja korvat menee taakse heti kun vieras ihminen näkyy tulevan luokse. Tassuilla meneeläpsimään ihanaa rapsuttajaa kuin kerjätäkseen lisää huomiota, naskaleita toki testataan myös pussailun ohessa uuteen ihmislihaan. Yltiösosiaalinen tapaus verrattuna meidän sopivasti sosiaaliseen Daimiin :) Kendo-poika treenasi autossa yksinoloa, mitään ei kuulunut koko tunnin aikana, eli ilmeisesti oli jätkälle passannut tämä järjestely että tytöt pitää hauskaa ja hän nukkuu :)

Niin ja myös sunnuntaina käytiin pentujen kanssa agiliitelyyn tutustumassa, kun pennut olivat mukana katsomassa oman seuran agilitykisoja. Siellä nuo kaksi saivat aikaan "oi oi ihana"-ilmiön ja sitä kautta rajattomasti rapsutuksia :) Mikään ei hetkauttanut: ei kuulutukset, ei koirien haukunta, eikä ohjaajien kiljuminen/karjuminen. Tyypit vaan istua tapittivat tai nukkuivat pitkin pituuttaan starttialueen välittömässä läheisyydessä. Hyvä hyvä.

Daimin kanssa ollaan treenailtu tottista ensi kevättä silmällä pitäen. Jälkikokeeseen lähdetään koularia metsästämään heti kun on mahdollista, pitäisi nyt vaan saada tuo eteenmeno kondikseen. En tiiä mitä olen tehnyt, kun olen saanut sen tökkimään.. Irtoaa kyllä, mutta lyö kenttään heti kun näkee kentän reunalla olevan palkan. Dooh! Metässä pitäisi myös keretä käymään muutaman kerran ennen talven tuloa, katotaan mitä keretään.

Ollaan muuttamassa tuohon alakerran asuntoon ensi kuussa, tässä meidän asunnossa on kosteusvaurio (mutta ei hometta - näin sanoo tarkastajat) ja sen vuoksi asunnossa on aina kostea ja tunkkainen olla.. Vaan on se jo aikakin saada oma ISO takapiha.

Niin joo ja uusin kotisivutkin, käykäähän kattomassa :)

Pennuntuoksuisin terveisin!

ONNEA meidän höpötintti eli Daimi!

4v. touhotusta ja toimintaa! Juhlistamma tätä nakkikakulla, rapsutuksilla ym. hömpällä ;)

Pikku-Daimi noin kuukauden ikäisenä

Kuulumisia

Daimi kävi ultrassa 18.6. ja neiti, tai siis rouva, todettiin kantavaksi, joten treeniblogi hiljenee toistaiseksi :) Pentulaatikon kuulumisia voi lueskella edelleen osoitteessa
www.daiminpennut.blogspot.com

Hyvää kesää kaikille ja tervetuloa elokuussa Ouluun pentuja tapaamaan! :)

Pentusuunnitelmat

Daimi aloitti juoksunsa tänään.
Sen vuoksi sain vihdoin aukaistua Daimin pentusuunnitelmia koskevan blogin,
eli kurkkikaapa säännöllisesti myös tänne: daiminpennut.blogspot.com

Kesäsuunnitelmat

Kesäksi olen varannut treenipaikat meille niin agilityyn, tokoon kuin pk-treeneihinkin. Treenataan niin kauan kun Daimi vaan jaksaa :) Daimin Peppi-emo aloitti juoksunsa tänään, eli kohta Energetic-Action's F-pentue laitetaan tilaukseen! :D Daimin juoksuja odottelen toukokuun lopulle, olisi agikisoja tiedossa muutamat ennen sitä.. Daimin ja Kamin treffien jälkeen keretään vielä tovi harrastaa ennen pentuja, näin toivotaan ainakin.

Kesäkauden treenikalenteri näyttää tällä hetkellä tältä:

MA 19:30-20:30 AGILITYtreenit (2-3lk), kouluttajana Eila Alitupa (kiva ryhmä jälleen kerran!).
TI vapaapäivä?
KE pk-tottikset?
TO 19:30-20:30 TOKOkoulutusta Jaana Jussilan kanssa (alo-avo).
20:30-21:30 AGILITYkoulutusta Niina Kantolan kanssa (1-2lk).
PE pk-maasto?
LA vapaapäivä?
SU 19:00-20:00 TOKOtreenit (voi-evl), itseohjautuva.

Hallikausi loppuu ensi viikolla, kiitokset kaikille koutseille taidokkaasta opetuksesta, treenikamuille kivoista treenihetkistä ja koulutettaville aktiivisuudesta! Erityinen kiitos agiryhmälle jota pääsin kouluttamaan: Eeva ja Hurja (irski) ovat upea kaksikko, nousivat marraskuussa kakkosiin ja varmasti pian pomppaavat kolmosluokkaan.. Kunhan pikkutaapero Eevan ensin päästää kisaamaan, onnea perheenlisäyksestä Eeva ja mies vielä tätäkin kautta :) Marianne ja Nalle (slapko) tekivät mutkan kakkosissa alkukaudesta ja nousivat vauhdilla kolmosluokkaan loppukaudella, hienoa hienoa! :D Maarit ja pikkuinen Rita (schipp) kehityivät silmissä ja nyt katotaankin kumpi kerkeää sinne kolmosiin nousta ensin, Maarit ja Rita vai me ;) Kääpiöpinsereitä ryhmään mahtui kaksi, upeita pakkauksia molemmat, onnea kisakentille Merja-Liisa ja Leevi sekä Sanna ja Sissi! Maarit ja Tara (vlyt) kerkesivät loppuvuodesta mukaan treenaamaan Taran mammaloman jälkeen, vauhtia ja ääntä riittä, heh, onnea kisakentille :D Uusimpana tulokkaana meidän ryhmässä olivat Minna ja pikkuinen villakoira Helmi, hyvällä alulla teilläkin on agiura, nolla oli jo viime kisoissakin niiiin lähellä! Hallikaudella kouluttelin tokoa Jaanan kanssa ja niin iso tämä meidän jatko-mölliryhmämme oli, että en rupea kaikkia teitä erikseen kiittelemään, vaan yhteisesti kaikille täytyy sanoa kiitos aktiivisuudesta, tosi moni koirakko edistyi ja kasvoi todella upeasti, syksyllä viimeistään kokeisiin mars mars!! Erityiset onnittelut Giaralle ja Hennalle työvoitosta alokasluokassa viime viikonloppuna ;) Toivottavasti monet teistä (niin agi- kuin tokoryhmästäkin) tapaan vielä kisakentillä :)

Kisakalenteria en uskalla kesälle sen kummemmin suunnitella, pari starttia agilityä toukokuussa ja pentujen jälkeen tehotreenit jäljellä/tottiksessa = menolippu kisoihin kiitos. Josko sitä pentujen jälkeen se tokoilukin taas emännälle maistuu kisamielessä.. :)

Iloista kesän odottelua, vappukin on taas ensi viikolla.. Se tietää Daimillekin extra-paljon ulkoilua kun me immeiset mennään vapunviettoon Oulun Ainolanpuistoon :) Viime vuonna sai nauttia seurueen ainoan koiran virasta rapsutteluja keräten, vaan tänä vuonna laumaan on liittynyt pari uutta rapsuttelujen kerääjää, katotaan kuin Daimin haaremin käy :) Vappuna Samun bändillä Koalialla on pitkästä aikaa keikka "kotikaupungissa", eli kaikki oululaiset (ja miksei vaikka helsinkiläisetkin??) tervetuloa Bar Caioon viettämään vappua!

Palaillaan taas :)

Niin ja äänestäkäähän toki Koalia keikkailemaan Nosturiin (klikkaa alla olevaa kuvaa ja äänestä antamalla s.postiosoitteesi)!