Kesä se on tullut tänne pohjolaankin. Kaikenmoista on ehtinyt tapahtua.. Ollaan mm. käyty pohjoisen belgien pk-leirillä Keesin kanssa tuossa toukokuun puolella, jossa saatiin ensimmäinen kunnon kosketus hakuun Kurkisen Markon opeissa. Kiva ja antoisa leiri, oli kiva nähdä Daimin puolisiskoa Caraa ja Lauraakin pitkästä aikaa! :) Keesi on treenitauolla 13.6. alkaneiden juoksujen vuoksi. Pentukoira ei oikein ymmärrä tapahtunutta ja jättää kaiken juoksusta aiheutuneen putsaus- ja huoltotyön mammakoiralle. Daimi hoitaa hommaa mielellään.. hmm.
Allekirjoittanut jäi kesälomalle tänään, joten edessä on kokonainen kuukausi täyttä uhrautumista koirahommille! :) Okei, no tuleehan sitä jotain muutakin ehkä kuukauden aikana tehtyä.. pitää mm. muuttaa taas jälleen kerran. Tällä kertaa muutetaan ihan OMAAN kotiin. Ostettiin omakotitalo tuosta parin kilometrin päästä, koirat saavat 960 m2 pihatilaa juoksennella ja asunnostakin löytyy 88 m2, joka on jo ihan tarpeeksi kahdelle ihmiselle ja kahdelle karvakorvalle :) Ollaan siis onnellisesti velkavankeudessa hyvä tovi, mutta on se sen arvoista.
Tiiviin työtahdin vuoksi on jäänyt mammakoira kyllä ihan heitteille harrastusten puolesta, hyvä jos kerran viikkoon on treenikentälle ehtinyt. Tästä johtuen Daimilta löytyy nyt massaakin enemmän kuin pitäisi, kiloja on tullut kaksin kappalein lisää, ja ne näkyy kyllä sporttimallin belgissä äkkiä. Kylkiluut tuntuu, mutta niin tuntuu läskikin siinä ympärillä.. Mutta kuten jo tuli mainittua, niin alkanut kuukausi tulee vietettyä ahkerasti muutto- ja remppahommien lisäksi koirakentillä. Daimille kaavailen agikisoja heti kun saan sen taas kuntoon. Keesi sen sijaan on saanut nauttia aktiivista koiran elämää, on agitreeniä, tokotreeniä, tottistreeniä ja jälki- sekä hakuhommia, joista jälki vie tällä hetkellä sen pidemmän korren hakuporukan puuttuessa. Kaveriporukassa käydään hakuhommissa aina kun aikaa vaan on, treenit kun venyvät aina pidemmiksi mitä jälkihommissa, joten ihan ajankäytön vuoksi on hakuhommat jääneet vähän taka-alalle, vaikka kiinnostusta olisikin :/ Agissa pentukoira on kyllä aikamoinen epeli, ainakin se tuntuu paljon jämäkämmältä peliltä mitä Daimi. Keesi ei hutiloi, vaan tekee sen mitä käsketään, Daimilla kun tuota draivia on agiin niin jumalattomasti, että nostaa (onneksi suhteellisen äänettömiä) kierroksia herkemmin. Nopeahan tuo pikkuinen punaisemme on kuin mikäkin, mutta paljon maltillisempi ja varmempi.
Mörkövaihe Keesillä näytti loppuneen siihen yhteen-kahteen mörön kohtaamiseen, nyt tuo pentukoira on rauhoittunut ja tasoittunut hurjasti. Tuntuu että maailma saa sen niskaan tippua, ennenkuin reagoisi epävarmasti johonkin tapahtuvaan. Ego myös tosin on kasvanut sitten suloisen pentuvaiheen, pentukoira on oikea AKKA aina välillä, urputtaa ja jurputtaa Daimille ja Samulle, minulle ei vielä ole akkamaisuuttaan paljastanut, mutta sitäkin aikaa odotellaan innolla.. se kun on tuommoinen mammantyttö, ikinä ei sano vastaan mistään.. vaikka välillä toivoisin sitä samaa omapäisyyttä löytyvän Keesistä mitä Daimilla on liiaksikin. Toisaalta tuo tuntuu olevan äärimmäisen helppo koira, joten en valita :)
Allekirjoittanut jäi kesälomalle tänään, joten edessä on kokonainen kuukausi täyttä uhrautumista koirahommille! :) Okei, no tuleehan sitä jotain muutakin ehkä kuukauden aikana tehtyä.. pitää mm. muuttaa taas jälleen kerran. Tällä kertaa muutetaan ihan OMAAN kotiin. Ostettiin omakotitalo tuosta parin kilometrin päästä, koirat saavat 960 m2 pihatilaa juoksennella ja asunnostakin löytyy 88 m2, joka on jo ihan tarpeeksi kahdelle ihmiselle ja kahdelle karvakorvalle :) Ollaan siis onnellisesti velkavankeudessa hyvä tovi, mutta on se sen arvoista.
Tiiviin työtahdin vuoksi on jäänyt mammakoira kyllä ihan heitteille harrastusten puolesta, hyvä jos kerran viikkoon on treenikentälle ehtinyt. Tästä johtuen Daimilta löytyy nyt massaakin enemmän kuin pitäisi, kiloja on tullut kaksin kappalein lisää, ja ne näkyy kyllä sporttimallin belgissä äkkiä. Kylkiluut tuntuu, mutta niin tuntuu läskikin siinä ympärillä.. Mutta kuten jo tuli mainittua, niin alkanut kuukausi tulee vietettyä ahkerasti muutto- ja remppahommien lisäksi koirakentillä. Daimille kaavailen agikisoja heti kun saan sen taas kuntoon. Keesi sen sijaan on saanut nauttia aktiivista koiran elämää, on agitreeniä, tokotreeniä, tottistreeniä ja jälki- sekä hakuhommia, joista jälki vie tällä hetkellä sen pidemmän korren hakuporukan puuttuessa. Kaveriporukassa käydään hakuhommissa aina kun aikaa vaan on, treenit kun venyvät aina pidemmiksi mitä jälkihommissa, joten ihan ajankäytön vuoksi on hakuhommat jääneet vähän taka-alalle, vaikka kiinnostusta olisikin :/ Agissa pentukoira on kyllä aikamoinen epeli, ainakin se tuntuu paljon jämäkämmältä peliltä mitä Daimi. Keesi ei hutiloi, vaan tekee sen mitä käsketään, Daimilla kun tuota draivia on agiin niin jumalattomasti, että nostaa (onneksi suhteellisen äänettömiä) kierroksia herkemmin. Nopeahan tuo pikkuinen punaisemme on kuin mikäkin, mutta paljon maltillisempi ja varmempi.
Mörkövaihe Keesillä näytti loppuneen siihen yhteen-kahteen mörön kohtaamiseen, nyt tuo pentukoira on rauhoittunut ja tasoittunut hurjasti. Tuntuu että maailma saa sen niskaan tippua, ennenkuin reagoisi epävarmasti johonkin tapahtuvaan. Ego myös tosin on kasvanut sitten suloisen pentuvaiheen, pentukoira on oikea AKKA aina välillä, urputtaa ja jurputtaa Daimille ja Samulle, minulle ei vielä ole akkamaisuuttaan paljastanut, mutta sitäkin aikaa odotellaan innolla.. se kun on tuommoinen mammantyttö, ikinä ei sano vastaan mistään.. vaikka välillä toivoisin sitä samaa omapäisyyttä löytyvän Keesistä mitä Daimilla on liiaksikin. Toisaalta tuo tuntuu olevan äärimmäisen helppo koira, joten en valita :)
Keesi on kevät-kesän aikana käynyt pyörähtämässä kaksi kertaa myös näyttelykehissä, eka kerta oli 12.6. Raahessa ryhmiksessä, jossa suomalainen tuomari Soile Bister ei jaellut ERIä lainkaan tervuille, H:ta sen sijaan jakeli autaasti kuudelle tervukoiralle kahdeksasta, loput kaksi saivat EH:t, Keesi oli niistä toinen, jolloin samalla voitti oman luokkansa. Kiva arvostelu tuli, lopussa lause "ensiluokkainen luonne" sai hyvälle mielelle. Keesin elämän toinen näyttely oli Rovaniemellä 19.6., jolloin tuomari Jadranka Smojver-Selimovic arvosteli Keesin olevan ERI:n arvoinen, sillä päästiin PN-kehään, jossa kuitenkin saatiin viidentenä narttuna lämmintä kättä tuomarilta ja kiitokset osallistumisesta, tuomaritäti tykkäsi kookkaista ja hiilletyistä, liikkeillä ei ollut niinkään väliä.. Hitto, tuo olisi ollut Daimille passeli tuomari :D Onnittelut Lauralle ja Caralle, karvattomuudesta huolimatta PN2 ja va-ca :) Vaan vielä olisi parit näyttelut tälle vuodelle edessä, ensimmäisena tulee vastaan "kotikylän" kisat ja sen jälkeen belgien erkkari. Siinähän sitä on jo riittämiin :) Näiden jälkeen näyttää kalenteri kivalta bh-kokeen, tokokisojen ja agikisojen vuoksi :) Kuuluttelen niistä enemmän, kunhan varmistuvat.
Lämmintä keskikesää kaikille!
Lämmintä keskikesää kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti